Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Tyypillisiä oireita ovat toispuoleinen sykkivä kipu, pahoinvointi, valo- ja ääniherkkyys sekä näköhäiriöt. Aurallisessa migreenissä esiintyy näköhäiriöitä tai muita neurologisia oireita ennen särkyä, kun taas aurattomassa migreenissä särky alkaa ilman ennakko-oireita. Vaikka migreenitaipumusta ei voi poistaa, oikealla hoidolla voidaan merkittävästi vähentää kohtausten määrää ja voimakkuutta.

Mikä on migreeni ja miten se eroaa tavallisesta päänsärystä?

Migreeni on neurologinen sairaus, jossa aivojen herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Toisin kuin tavallinen päänsärky, migreeni on kohtauksittainen sairaus, jonka oireet ovat usein huomattavasti voimakkaampia ja monitahoisempia.

Tavallinen päänsärky tuntuu yleensä tasaisena, molemminpuolisena kipuna, joka reagoi hyvin tavallisiin kipulääkkeisiin. Migreeni puolestaan ilmenee sykkivänä, usein toispuoleisena kipuna, johon liittyy myös muita oireita kuten pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä.

Migreeniä on kahta päätyyppiä: aurallista ja auratonta. Aurallisessa migreenissä henkilö kokee neurologisia oireita, kuten näköhäiriöitä, puutumista tai puheen tuoton vaikeuksia 5-60 minuuttia ennen varsinaisen päänsäryn alkamista. Auraton migreeni on yleisempi muoto, jossa päänsärky alkaa ilman ennakko-oireita.

Mitkä ovat migreenin tyypillisimmät oireet?

Migreenin tyypillisimmät oireet ovat paikallinen tai toispuoleinen sykkivä päänsärky, pahoinvointi, valo- ja ääniherkkyys sekä aurallisessa migreenissä esiintyvät näköhäiriöt. Kipu on usein niin voimakasta, että se haittaa merkittävästi normaalia toimintakykyä.

Migreenikohtausta voi edeltää esivaiheen oireita, joita ovat:

• Haukottelu ja väsymys
• Palelu tai kuumat aallot
• Ärtyisyys ja mielialan vaihtelut
• Makean nälkä
• Niskajäykkyys

Varsinaisen migreenikohtauksen aikana voi esiintyä seuraavia oireita:

• Paikallinen tai toispuoleinen sykkivä päänsärky
• Näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot tai muut valoilmiöt näkökentässä
• Voimakas valo- ja ääniherkkyys
• Hajuherkkyys
• Kasvojen tai raajojen puutuminen
• Puheen tuoton haasteet
• Pahoinvointi tai oksentelu
• Huimaus ja tasapainohäiriöt

Migreenikohtaus kestää tyypillisesti 4-72 tuntia, minkä jälkeen voi seurata jälkioireita kuten väsymystä ja uupumusta.

Mitkä tekijät voivat laukaista migreenikohtauksen?

Migreenikohtauksen taustalla on reaktio aivorungossa, jonka käynnistävät yksilölliset tekijät. Yleisimmät migreeniä laukaisevat tekijät liittyvät elämäntapoihin, ympäristöön ja fysiologisiin muutoksiin.

Tyypillisiä migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä ovat:

• Stressi ja stressin laukeaminen (esim. viikonloput, loma)
• Uni-valverytmin muutokset, kuten valvominen tai liika nukkuminen
• Aterioiden väliin jättäminen tai ruokailun viivästyminen
• Kirkkaat, välkkyvät valot tai voimakkaat äänet
• Tietyt ruoka-aineet kuten suklaa, punaviini, juustot ja nitriitit
• Alkoholi, erityisesti punaviini ja käymistuotteet
• Hormonaaliset muutokset, erityisesti naisilla kuukautiskierron aikana
• Sääolosuhteiden muutokset, kuten ilmanpaineen vaihtelut
• Voimakas fyysinen rasitus

Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeä osa migreenin hallintaa. Pitämällä päänsärkypäiväkirjaa voit oppia tunnistamaan juuri sinulle tyypilliset laukaisevat tekijät ja pyrkiä välttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Milloin migreenin kanssa tulisi hakeutua lääkäriin?

Migreenin tai voimakkaan päänsäryn kanssa tulisi hakeutua lääkäriin, kun särky on jatkuvaa, toistuvaa tai se poikkeaa aiemmista kokemuksista. Erityisesti uuden, voimakkaan päänsäryn ilmaantuessa lääkärikäynti on tarpeen oikean diagnoosin ja hoitosuunnitelman laatimiseksi.

Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:

• Päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
• Aiempi migreeni muuttaa muotoaan tai pahenee
• Särkyoireisto pahenee jatkuvasti
• Päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
• Päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana
• Kyseessä on lapsen päänsärky
• Päänsärkyyn liittyy kuumetta, niskajäykkyyttä tai tajunnantason laskua

Migreenin diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tehtävä tutkimus. Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta niitä voidaan käyttää vakavampien syiden poissulkemiseksi.

Migreenin hoidossa toimiva potilas-lääkärisuhde on keskeinen. Osa migreenipotilaista pärjää käsikauppalääkkeillä, mutta monille tarvitaan tehokkaampia, reseptillä saatavia migreenilääkkeitä kuten triptaaneja. Lääkkeiden teho on yksilöllistä, ja oikean lääkityksen löytäminen voi vaatia kokeiluja.

Salpausselän Terveydessä autamme sinua migreenin diagnosoinnissa ja hoidossa. Tarjoamme nopean pääsyn yleislääkärin ja tarvittaessa neurologin vastaanotolle. Palvelumme kattavat sekä yksityisasiakkaat että työterveysasiakkaat Päijät-Hämeen alueella. Voit varata ajan verkossa tai soittamalla vastaanottoaikojemme puitteissa arkisin klo 8-16.