Työterveyshuolto maksaa yritykselle tyypillisesti muutamista sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin vuodessa riippuen henkilöstön koosta ja valitun palvelupaketin laajuudesta. Lakisääteinen, suppein muoto on edullisin vaihtoehto, mutta kattavampi sopimus tuo mukanaan merkittäviä etuja sekä työnantajalle että työntekijöille. Alla käymme läpi tarkemmin, mistä hinta muodostuu, miten Kelan korvaukset vaikuttavat kustannuksiin ja milloin laajempi sopimus kannattaa.
Mistä työterveyshuollon hinta muodostuu?
Työterveyshuollon hinta muodostuu palvelupaketin sisällöstä, henkilöstön määrästä ja käytettyjen palveluiden volyymista. Lakisääteinen perustaso kattaa ennaltaehkäisevän työn, kuten työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset, kun taas laajemmat sopimukset sisältävät myös sairaanhoidon ja erikoispalvelut. Mitä enemmän palveluita sopimukseen kuuluu, sitä korkeampi on kuukausittainen tai vuosittainen kustannus.
Käytännössä hinnoittelu perustuu useimmiten joko kiinteään vuosimaksuun tai käytön mukaan laskutettavaan malliin. Kiinteä sopimus tarjoaa ennustettavuutta budjetoinnin kannalta, kun taas käyttöpohjainen malli voi olla edullisempi pienille yrityksille, joiden henkilöstö käyttää palveluita harvoin.
Hintaan vaikuttavat myös palveluntarjoajan sijainti, käytettävät tilat ja henkilöstön ammattitaito. Laadukkaat diagnostiikka- ja laboratoriopalvelut sekä fysioterapia voivat nostaa kokonaiskustannusta, mutta ne myös lisäävät palvelun arvoa merkittävästi.
Paljonko lakisääteinen työterveyshuolto maksaa käytännössä?
Lakisääteinen työterveyshuolto maksaa käytännössä noin 100–300 euroa työntekijää kohden vuodessa. Tämä vaihtelee toimialan, yrityksen koon ja palveluntarjoajan hinnoittelun mukaan. Pienille yrityksille kustannus voi olla suhteellisesti korkeampi, koska kiinteät perustoimenpiteet jakautuvat harvemmalle henkilölle.
Lakisääteiseen pakettiin kuuluvat vähintään työpaikkaselvitys, terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä toimenpide-ehdotukset työolosuhteiden parantamiseksi. Nämä ovat työnantajalle pakollisia, eikä niistä voi tinkiä.
On tärkeää muistaa, että lakisääteinen taso ei kata tavallisia sairausvastaanottokäyntejä. Jos työntekijä sairastuu, hän joutuu hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon tai maksamaan yksityislääkärissä itse, ellei sopimukseen ole lisätty sairaanhoitopalveluita.
Miten Kela-korvaus pienentää yrityksen kuluja?
Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista kahdessa eri korvausluokassa. Ehkäisevästä työterveyshuollosta eli korvausluokasta 1 Kela korvaa enintään 60 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Sairaanhoitopalveluita sisältävästä korvausluokasta 2 korvausprosentti on enintään 60 prosenttia, mutta sille on asetettu vuosittainen enimmäismäärä työntekijää kohden.
Käytännössä Kela-korvaus voi leikata yrityksen todelliset nettokustannukset lähes puoleen, kun sopimus on suunniteltu huolellisesti ja kustannukset dokumentoidaan oikein. Korvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja hakee sitä Kelalta jälkikäteen tilikauden päätyttyä.
Korvauksen piiriin pääsemiseksi yrityksellä tulee olla kirjallinen työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma. Hyvä palveluntarjoaja auttaa varmistamaan, että kaikki tarvittava dokumentaatio on kunnossa, jolloin korvauksen hakeminen sujuu vaivattomasti.
Kannattaako laajempi työterveyssopimus kustannusten kannalta?
Laajempi työterveyssopimus kannattaa kustannusten kannalta erityisesti silloin, kun se vähentää sairauspoissaoloja ja nopeuttaa työntekijöiden paluuta töihin. Nopea pääsy lääkärille tarkoittaa lyhyempiä sairauslomia, ja sairauspoissaolojen kustannukset työnantajalle voivat helposti ylittää laajemman sopimuksen lisäkustannuksen.
Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on pitkällä aikavälillä edullisempaa kuin reaktiivinen hoito. Kun työntekijät saavat säännöllisiä terveystarkastuksia ja varhaisen tuen palveluita, ongelmat havaitaan ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja kalliimmiksi.
Laajempi sopimus parantaa myös työnantajakuvaa ja auttaa houkuttelemaan ja pitämään osaavia työntekijöitä. Tämä on erityisen merkityksellistä kilpailluilla aloilla, joissa henkilöstön vaihtuvuus on kallista. Kustannuslaskelmassa on siis syytä ottaa huomioon suorien terveydenhuoltokulujen lisäksi myös laajemmat vaikutukset tuottavuuteen ja henkilöstöpysyvyyteen.
Mitä kannattaa kysyä palveluntarjoajalta ennen sopimuksen tekemistä?
Ennen sopimuksen allekirjoittamista kannattaa selvittää palveluntarjoajalta ainakin sopimuksen sisältö, hinnoittelumalli, palveluiden saatavuus ja se, miten Kela-korvausten hakeminen hoidetaan. Näillä kysymyksillä varmistat, että sopimus vastaa yrityksesi tarpeita eikä sisällä piilokustannuksia.
Hyödyllisiä kysymyksiä palveluntarjoajalle ovat muun muassa:
- Mitä palveluita lakisääteinen peruspaketti sisältää ja mitä jää sen ulkopuolelle?
- Miten lääkärille pääsee kiireellisessä tilanteessa ja mikä on odotusaika?
- Laskutetaanko käytön mukaan vai kiinteällä kuukausimaksulla?
- Miten toimintasuunnitelma laaditaan ja päivitetään?
- Autatteko Kela-korvaushakemuksen tekemisessä?
- Onko saatavilla myös etävastaanotto tai digitaaliset palvelut?
Selkeät vastaukset näihin kysymyksiin kertovat palveluntarjoajan ammattitaidosta ja siitä, kuinka asiakaslähtöisesti he toimivat. Hyvä kumppani ei pelkästään tarjoa palveluita vaan myös neuvoo, miten saat parhaan hyödyn sopimuksestasi.
Me Salpausselän Terveydellä autamme Päijät-Hämeen alueen yrityksiä rakentamaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivan työterveyshuollon kokonaisuuden, oli kyse sitten pienestä yrityksestä tai suuremmasta organisaatiosta. Ota meihin yhteyttä ja pyydä maksuton kartoitus, kerromme selkeästi, mitä palvelumme maksavat ja miten voimme tukea henkilöstösi hyvinvointia kustannustehokkaasti.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
