Rasitusastma on tila, jossa fyysinen rasitus aiheuttaa keuhkoputkien supistumista, mikä johtaa astman kaltaisiin oireisiin. Rasitusastmassa keuhkoputket reagoivat herkästi liikunnan aikana tapahtuvaan lämmön ja kosteuden menetykseen hengitysteissä, mikä johtaa ilmateiden ahtautumiseen.

Toisin kuin tavallinen astma, jossa oireita voi esiintyä monissa eri tilanteissa, rasitusastman oireet ilmenevät pääasiassa fyysisen aktiivisuuden yhteydessä. Tyypillisiä oireita ovat:

• Hengenahdistus rasituksen aikana tai sen jälkeen
• Yskä, erityisesti kuiva yskä rasituksen jälkeen
• Hengityksen vinkuminen
• Epätavallinen väsymys liikunnan aikana
• Painon tai kireyden tunne rinnassa
• Suorituskyvyn heikkeneminen

Rasitusastma ilmenee tyypillisesti 5-20 minuuttia fyysisen rasituksen aloittamisen jälkeen, ja oireet voivat kestää 30-60 minuuttia. Oireet korostuvat erityisesti kylmässä ja kuivassa ilmassa, mikä on Suomen ilmastossa huomionarvoista. Myös ilmansaasteet, siitepöly ja muut ärsykkeet voivat pahentaa oireita.

Rasitusastmaa esiintyy usein henkilöillä, joilla on jo diagnosoitu tavallinen astma, mutta se voi ilmetä myös itsenäisenä tilana. Jos urheilun tai liikunnan jälkeen esiintyy toistuvasti hengitysoireita, on syytä kiinnittää niihin huomiota ja hakeutua tutkimuksiin.

Miten rasitusastma diagnosoidaan?

Rasitusastman diagnosointi perustuu tyypillisiin oireisiin sekä erilaisiin keuhkotoiminnan mittauksiin. Diagnoosiprosessi alkaa yleensä perusteellisella oireiden kartoituksella ja potilaan terveyshistorian selvittämisellä.

Yleisin tutkimus rasitusastman toteamisessa on rasituskoe, jossa mitataan keuhkojen toimintaa ennen ja jälkeen fyysisen rasituksen. Tutkimuksissa käytetään yleisimmin seuraavia menetelmiä:

• PEF-mittaus (uloshengityksen huippuvirtaus): Yksinkertainen testi, jossa mitataan uloshengitysvirtauksen huippuarvoa ennen rasitusta, heti sen jälkeen ja toipumisaikana.
• Spirometria: Tarkempi keuhkotoiminnan mittaus, joka antaa laajemman kuvan keuhkojen tilavuudesta ja virtausarvoista.
• Juoksurasituskoe: Valvottu rasitustesti, jossa keuhkofunktiota mitataan ennen ja jälkeen kohtuullisen tai kovan fyysisen rasituksen.
• Eukapninen voluntaarinen hyperventilaatiotesti (EVH): Erikoistunut testi, jossa hengitetään kuivaa ilmaa kovalla ventilaatiolla.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos koet toistuvasti hengitysoireita liikunnan yhteydessä, erityisesti jos ne rajoittavat normaalia toimintakykyäsi tai heikentävät suorituskykyäsi.

Joskus diagnoosissa voidaan käyttää myös kokeellista lääkehoitoa – jos oireet helpottavat astmalääkityksellä, se tukee rasitusastmadiagnoosia. Tarkka diagnoosi on tärkeä, sillä monet muutkin tilat voivat aiheuttaa rasitukseen liittyviä hengitysoireita.

Millä tavoin rasitusastmaa hoidetaan?

Rasitusastman hoito keskittyy oireiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn, mikä mahdollistaa aktiivisen elämäntavan jatkamisen. Hoidon kulmakivenä toimivat lääkehoito ja elämäntapamuutokset, jotka räätälöidään yksilöllisesti oireiden vakavuuden mukaan.

Rasitusastman lääkehoitoon kuuluvat tyypillisesti:

• Lyhytvaikutteiset keuhkoputkia avaavat lääkkeet (beeta-2-agonistit): Otetaan 15-30 minuuttia ennen liikuntaa estämään oireiden ilmaantumista.
• Inhaloitavat kortikosteroidit: Pitkäaikaisessa käytössä, jos oireet ovat säännöllisiä tai vaikeita.
• Leukotrieeninsalpaajat: Voivat auttaa erityisesti niitä, joilla on myös allerginen astma.
• Pitkävaikutteiset keuhkoputkia avaavat lääkkeet: Voidaan käyttää säännöllisemmässä hoidossa.

Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat:

• Huolellinen lämmittely ennen varsinaista liikuntaa
• Hengitysteiden lämmittäminen ja kostuttaminen kylmällä säällä (esim. kasvot peittävä huivi)
• Nenän kautta hengittäminen suun sijaan, kun mahdollista
• Liikunnan intensiteetin asteittainen nostaminen
• Intervallityyppisen harjoittelun suosiminen pitkäkestoisen rasituksen sijaan

Oikeanlaisen liikunnan valinta on myös tärkeää. Uinti kosteassa ympäristössä on usein hyvin siedetty liikuntamuoto. Myös lyhytkestoiset tai intervalliluonteiset lajit kuten tennis, voimistelu tai painonnosto aiheuttavat yleensä vähemmän oireita kuin pitkäkestoinen, yhtäjaksoinen rasitus kuten juoksu.

Jos rasitusastma on osa laajempaa astmaa, kokonaisvaltainen astman hoito auttaa myös rasitusoireiden hallinnassa. Säännöllinen hoitosuhde terveydenhuollon ammattilaisiin ja astman omahoitosuunnitelman noudattaminen ovat oleellinen osa onnistunutta hoitoa.

Asiantuntevaa hoitoa rasitusastmaan Salpausselän Terveydestä

Rasitusastma on hyvin hallittavissa oleva tila, joka oikein diagnosoituna ja hoidettuna ei estä aktiivista elämäntapaa. Asiantunteva hoito on kuitenkin avainasemassa, jotta oireet saadaan hallintaan ja potilas voi nauttia liikunnasta ilman rajoitteita.

Me Salpausselän Terveydessä tarjoamme kattavat palvelut rasitusastman diagnosointiin ja hoitoon Päijät-Hämeen alueella. Kokeneet lääkärimme ja hoitohenkilökuntamme ovat perehtyneet hengitystiesairauksien hoitoon, ja käytössämme on modernit tutkimuslaitteet tarkkaan diagnostiikkaan.

Jos epäilet kärsiväsi rasitusastmasta tai olet jo saanut diagnoosin ja kaipaat asiantuntevaa hoitoa, varaa aika vastaanotolle verkkosivujemme kautta tai puhelimitse arkisin klo 8-16. Ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa sinua löytämään parhaat ratkaisut rasitusastman hallintaan, jotta voit nauttia liikunnasta ja aktiivisesta elämästä täysipainoisesti.

Salpausselän Terveys palvelee Lahden alueella niin yksityisasiakkaita kuin yrityksiä tarjoten kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa Päijät-Hämeen sydämessä. Tavoitteenamme on varmistaa asiakkaidemme hyvinvointi ja terveys ammattitaitoisella, yksilöllisellä palvelulla.